Toinen kerros

Voi miten voitonriemuinen olo olikaan, kun ensimmäinen kerros oli valmis. Sehän on Helppoa! Nopeaa! Ja kivethän pienenevät, kun aita kasvaa, tästä se vain helpottuu! No ei. Maassa kivi pysyy suht helposti tasapainossa, mutta mitenkäs ylempänä? Millä varmistaa, että kivi ei tipahda? Eikä ne kivet niin pienenekään, kun niiden pitää tukeutua kuitenkin sinne täyttökiveykseen ja alla olevaan useampaan kiveen, joten hauista saa käyttää nostoissa entistä enemmän. Lisäksi alla ei enää ole tasaista vaan epämääräisten kivien tekemiä epämääräisiä aukkopaikkoja täytettäväksi ja tiiviyshän on edelleen se, mitä tavoittelemme. Palapelimäisyys korostuu lisää. Kaikki vähänkään kiilaa muistuttavat kivet pistettiin syrjään eikä haaskattu niitä täyttökiviksi, niitä tarvitaan koko ajan enemmän erilaisissa rakosissa.

Palapeli puolikorkeudessa

 Tuumasta toimeen siis. Nyt lajitellut kivet olivat jo aika vähissä, jäljellä oli lähinnä päälle ajateltuja kauniita kiviä. Minä siirryin kokonaan lajittelujoukkoihin, toiset jatkoivat rungon rakentamista ja täytön tekemistä. Työ hidastuu merkittävästi, kun kiviä täytyy hakemalla hakea nyt jo aika hiekkaisesta kasasta. Mutta kun ei malttaisi millään vain lajitella! Toinen, vähemmän hiekkainen, kasa on sitten taas reilu 10 metriä kauempana, alamäkeen tietysti. Niin siis kivet pitää tuoda ylämäkeen, taisin sen jo mainita.

Täyttöä ja reunaa

Vaan tässäpä on tämän päivän tulokset, etenee se! Rohkeana toisten yllytyksestä kiipesin yhdelle pylväskivistä ja otin yläilmakuvan, tästä ehkä parhaiten hahmottaa aidan koon?

Luonnonkiviaita puolivalmiina