Valmis aita

Kun tuli projektisuunnitelmassa kohta "tarkista tilanne ja tee jatkosuunnitelmat", ei enää ollutkaan mitään tarkistettavaa aidan suhteen. Se nimittäin valmistui. Ensin vaikutti siltä, että viimeistelyn hieromiseen tulisi menemään useampi työstökerta, mutta yhtäkkiä ulkonäkö olikin kovin valmiin oloinen. Päädyttiin siihen, että jos vielä vähän laittaa koristekiviä, vähän särmäilee sieltä täältä linjaa suoraksi ja erityisesti täyttää aidan koloja sen minkä pystyy, niin se riittää. Lopulta bloggari istui soralla nauramassa, kun yksi aidanrakentajista makasi maassa kyljellään, mätti yhdellä kädellä pikkukiviä aidanrakosiin ja tökki toisessa kädessä olevalla kepillä tuotosta tiiviiksi. "Mutku sinne ei muuten näe eikä yletä!"

Tässä se on. Kolmen naisen kiviaita.
Luonnonkiviaita pihastamme kaivetuista kivistä, käsin tehty, ilman laastia, rautakehikoita tai muuta.
Olen ylpeä. Erityisesti olen ylpeä niistä kahdesta naisesta, jotka visioivat ja käyttivät aikaansa tähän.

Tien puolelta

Yksityiskohtia

Päällys on kuin järvenrantamaisema

Pihan puolelta (ennen ylimäärän siivoamista)

Projekti on siis päättynyt. Aidan osalta. Ympäristö vaatii vielä käsittelyä, kunhan saan ajatuksen päästä kiinni, myönnän, ettei niin ole vielä käynyt. Kerran olisi jo voinut kaivurilla asiaa edistää, mutta kun en osannut kuvata kuskille tarvettani. Ylijäämäkivikasat on sentään siistitty ympäristöstä, mutta muu työstäminen saa jäädä ensi kevääseen. Niin ja niitä kiviä jäi yli, mitähän sitä...